Avainsana-arkisto: sekakäyttö

Lääkkeet ja alkoholi

Tiedätkö sinä sopivatko omat lääkkeesi yhteen alkoholin kanssa?

Terveyden kannalta alkoholin käytöllä on aina haittoja. Satunnaisesti annos alkoholia on silti harvoin haitaksi lääkkeiden kanssa. Muutamia poikkeuksia on lueteltu alla. Alkoholin suurkulutus taas ei ole hyväksi minkään lääkkeen kanssa. Alkoholiannos voi lisätä lääkkeen tehoa, kun taas alkoholin jatkuva käyttö voi vähentää sitä, ja päinvastoin.

Erityistä tarkkuutta tulee noudattaa, jos maksa on jo ennalta vaurioitunut.Maksan vaurioituminen tai maksan vajaatoiminnan kehittyminen voi ilmetä esim. ihon kutisemisena tai silmän valkuaiset muuttuvat kellertäviksi. Tällöin on syytä ottaa yhteys lääkäriin. Maksan toimintaa voidaan seurata verikokeilla.

Lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutukset

Tässä muutamia lääkkeiden ja alkoholin yleisimpiä yhteisvaikutuksia:

Keskushermostoa lamaavat lääkkeet

Ns. PKV-lääkkeiden (pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden) ja muiden kolmiolääkkeiden sekä erityisesti vahvempien huumausaineeksi luokiteltavien N-lääkkeiden  kanssa on syytä välttää alkoholin käyttöä kokonaan. Yhteiskäyttö voi esim. lisätä keskushermostolamaa ja aiheuttaa jopa hengityspysähdyksen ja lisää aina onnettomuusriskiä. Riski korostuu iäkkäillä, joiden elimistö on herkempi haitoille ja käytössä on usein myös muita kaatumisriskiä lisääviä lääkkeitä.

Väsyttäviä ja helposti sekavuutta aiheuttavia lääkkeitä ovat mm. uni- ja nukahtamislääkkeet, rauhoittavat lääkkeet (mm. bentsodiatsepiinit), epilepsialääkkeet, väsyttävät psyykenlääkkeet, opioidikipulääkkeet (esim. Targiniq, Oxycontin, Panacod, Tramal, Matrifen), väsyttävä antihistamiinilääke hydroksitsiini (Atarax) ja lihasrelaksantit (esim. Sirdalud).

Riski yhteisvaikutuksille kasvaa useamman lääkkeen yhteiskäytössä.

Sekakäyttö voi olla joskus tahatontakin, jos lääkeaine ei ole ehtinytkään poistua elimistöstä ennen alkoholin nauttimista. Toisaalta moni saattaa ottaa unilääkkeen illalla, vaikka alkoholi ei ole ehtinyt poistua elimistöstä. Väärinkäytön suhteen on hyvä myös huomioida, että toleranssi saattaa nousta ja oma kokemus lääkkeiden ja alkoholin haitoista voi heikentyä, mutta yliannostus voi silti tulla yllättäenkin. Vierotusoireet voivat sekakäytössä kestää pitkään, eikä lääkkeiden käyttöä aina ole turvallista lopettaa yhtäkkiä.

Mielialalääkkeet

Alkoholi voi vaikuttaa epäsuotuisasti mielialaan ja täten heikentää mielialalääkityksen tehoa. Erilaisilla mielialalääkkeillä on useampia reaktioita alkoholin kanssa. Osa saattaa lamata keskushermostoa tai heikentää alkoholin sietokykyä sekä altistaa lääkkeen yliannostusvaikutuksille helpommin. Useimpien masennuslääkkeiden kanssa on vältettävä alkoholia, mutta joissain kohtuukäyttö voi olla sallittua. Varmista asia lääkäriltäsi oman lääkkeesi kohdalta.

Muiden psyykenlääkkeiden kanssa alkoholi on yleensä kielletty ja asiasta tulee aina keskustella hoitavan lääkärin kanssa jo hoitosuhteen alussa. Samalla voidaan miettiä hoito- ja tukikeinoja mahdolliseen päihderiippuvuuteen ja parhaan hoitotasapainon saamiseen.

Kipulääkkeet

Parasetamoli: Pitkäaikainen alkoholinkäyttö voi suurentaa parasetamolin aiheuttaman maksavaurion syntyä. Alkoholi indusoi maksan CYP2E1-entsyymiä. Parasetamolin maksatoksinen metaboliitti syntyy pääosin juuri CYP2E1-välitteisesti. Siksi alkoholia säännöllisesti käyttävällä on suurentunut vaara saada parasetamoliin liittyvä maksavaurio. Parasetamolin annostuksia tulee muutenkin noudattaa tarkasti, sillä sen maksatoksiset vaikutukset tulevat jo yllättävän pienillä kerta- tai päiväannoksen ylityksillä.

Tulehduskipulääkkeet: Ruoansulatuskanavan haitat voivat korostua alkoholin suurkulutuksen yhteydessä. Tulehduskipulääkkeitä ovat mm. ibuprofeeni (Burana), ketoprofeeni (Ketorin), naprokseeni (Pronaxen) ja asetyylisalisyylihappo, ASA (Aspirin, Disperin). Nämä lääkkeet voivat rasittaa myös munuaisia ja maksaa liiallisessa käytössä.

Muut kipulääkkeet: Vahvemmat kipulääkkeet opioidit mainittiinkin keskushermostoon vaikuttavina. Neuropaattisen kivun hoidossa käytettyjen gabapentiinin ja pregabaliinin kanssa ei myöskään suositella alkoholin käyttöä hoidon aikana vakavien haittojen takia.

Sydän- ja verenpainelääkkeet

Verenohennuslääkkeet: Verenohennuslääkkeiden kanssa on tärkeää olla säännöllinen ja alkoholinkäyttö voi aiheuttaa unohtamisia ja lääkitysvirheitä. Marevanin kanssa 2 annosta alkoholia voi jo voimistaa verenohennusvaikutusta ja lisätä verenvuotoriskiä.

Verenpainelääkkeet: Alkoholi yleensä laskee hetkellisesti verenpainetta. Pitkäaikainen runsas alholinkäyttö kuitenkin yleensä nostaa verenpainetasoja. Alkoholi lisää ortostaattisen hypotension vaaraa. Tämä on huomiotava myös sepelvaltimotautiin käytettävien nitraattien kanssa. Iäkkäillä kaatumisriski nousee herkästi, jos verenpaine laskee liiaksi. Tämä voi korostua ylösnoustessa.

Nesteenpoistolääkkeet: Nesteenpoistolääkkeiden kohdalla pätee sama kuin verenpainelääkkeiden kanssa. Alkoholi on myös nestettä poistava aine, diureetti, joka aiheuttaa elimistön kuivumista. Iäkkäällä ja varsinkin munuaistoiminnan heiketessä iän myötä tämäkin vaikutus voi voimistua ja aiheuttaa haittavaikutuksia. Alkoholi ja diureetit voivat aiheuttaa myös kihtioireita. Myös kofeiini toimii diureettina.

Diabeteslääkkeet

Alkoholinkäytön yhteydessä verensokeria alentavien lääkkeiden vaikutus voi tehostua liiallisesti ja syntyä diabeettinen ketoasidoosi. Varovaisuutta vaativat erityisesti insuliinit, SGLT2-estäjät (gliflotsiinit) ja  sulfonyyliureat (kuten glimepiridi ja repaglinidi). Yleisen diabeteslääkkeen metformiinin ja kanssa alkoholin runsas käyttö voi altistaa hengenvaaralliselle maitohappoasidoosille. Tätä on ilmennyt varsinkin munuaisten tai maksan vajaatoimintaa sairastavilla. Pitkäaikainen alkoholinkäyttö myös usein altistaa painonnousulle ja sitä kautta II-tyypin diabeteksen synnylle ja nostaa verensokeriarvoja pidemmällä välillä.

Allergialääkkeet

Antihistamiinit saattavat aiheuttaa väsymystä osalle käyttäjistä. Etenkin heikkokuntoisten iäkkäiden on siksi syytä välttää esimerkiksi setiritsiinin (Zyrtec, Heinix) ja alkoholin yhteiskäyttöä. Reseptillä saatava yhdistelmävalmiste Duact saattaa voimistaa alkoholin vaikutusta.

Närästyslääkkeet

Alkoholi lisää vatsahapon eritystä, ärsyttää vatsaa ja rentouttaa ruokatorven alaosan sulkijaa altistaen refluksille eli vatsansisällön nousemiselle ruokatorveen. Näin ollen se siis heikentää närästyslääkkeiden tehoa.

Lääkevoiteet ja alkoholi

Pimekrolimuusi ja takrolimuusi: Alkoholin ja iholle käytettävien pimekrolimuusi- ja takrolimuusivalmisteiden kanssa osalla on ilmennyt ihon punoitusta, jolloin yhteiskäyttöä on syytä välttää.

Antibiootti ja alkoholi

Antibiootit: Yleisimmin alkoholin käytöstä apteekissa kysytään ja neuvotaan antibioottien kanssa. Yleensä antibioottikuurien aikana voi kuitenkin käyttää alkoholia kohtuullisesti. Runsas käyttö tuskin edistää paranemista ja voi ärsyttää ruonsulatuskanavaa.

Poikkeuksena on metronidatsoli (Flagyl, Trikozol, Helipak A), joka voi joillekin aiheuttaa yllä mainitun antabusreaktion kaltaisia oireita. Tämä yhteisvaikutus on ilmennyt jopa hyvin pienillä alkoholimäärillä. Siksi alkoholia neuvotaan välttämään metronidatsolikuurin aikana ja pari päivää sen jälkeen.
Klindamysiini ja erytromysiini puolestaan voivat rasittaa maksaa, jonka takia alkoholin käytöstä on syytä pidättäytyä hoidon aikana ja välittömästi sen jälkeen.

Haluttu yhteisvaikutus

Antabus: Yhteisvaikutusta voidaan myös käyttää hyödyksi. Näin toimii alkoholivieroituksessa käytettävä Antabus. Alkoholi hajoaa alkoholidehydrogenaasin välityksellä ensin asetaldehydiksi ja edelleen aldehydidehydrogenaasin välityksellä etikkahapoksi. Disulfiraamivalmiste estää aldehydidehydrogenaasia, jolloin elimistöön kertyy ylimäärin asetaldehydiä. Tämä puolestaan aiheuttaa ns. antabusreaktion eli pahoinvointia, punoitusta kasvoilla, hikoilua, verenpaineen laskua ja sykkeen nousua tai laskua. Vaikutus kestää hoidon lopettamisen jälkeen jopa 1-2 viikkoa. Herkimmillä lievä antabureaktio on tullut jopa alkoholia sisältävän suu- tai partaveden käytön yhteydessä.

Maksahaitat

Maksahaitoille altistavien lääkkeiden kuten parasetamolin, ibuprofeenin, kolesterolilääkkeiden, valproaatin tai metotreksaatin kanssa on syytä välttää runsasta alkoholin käyttöä.
On hyvä muistaa myös luontaistuotteiden voivan aiheuttaa maksahaittoja liiallisella annostuksella. Niissä voi olla hyvinkin vahvoja uutteita esim. muuten harmitonta vihreää teetä. Luonnossa on myös hyvinkinmyrkyllisiä kasveja ja sieni. Varsinkin ulkomailta tilattujen valmisteiden kanssa on syytä olla tarkkana. Luonnollinen ei aina tarkoita vaaratonta.

Varmista yhteisvaikutukset

Alkoholilla voi olla yhteisvaikutuksia hyvin erilaisten lääkkeiden kanssa. Toisaalta on vallalla myös harhakäsityksiä, joiden takia joidenkin lääkkeiden käyttöä turhaankin vältetään esim. juhlien sattuessa. Sairauden hoito on aina ensisijaista, eikä lääkitystä tule lopettaa ilman keskustelua lääkärin kanssa.

Lääkehoidon onnistumisen kannalta on siis hyvä aina varmistaa uutta lääkettä saadessaan, voiko sen kanssa käyttää alkoholia. Yllä oleva lista ei ole kattava.

Maria Siirilä

Farmaseutti, LHKA

Yrittäjä Lääkehoidon Turva